Fyhrer kirjoitti:Varmaan joku jossain valittaa, että "v**tu, voittaisin kaikki kisat helposti, jos vaan osaisin yhtään draivata. Kaikki putit menee alle kahestkybäst sisään.".
Tuo taitaa olla Arthur Haverkamp nuorempana
Kaikki versiot ketuttaa, kuten olla keskinkertainen kaikessa tai olin eilen paras ja tänään puut ovat magneetteja tai putit menee sisään 50 metrin sisällä ja dravit jäävät 51 m päähän. vähän kuin Joe Mela 2003 MM kisoissa sanoi, että putit on, ei pääse putille. Mikään ei oo koskaan hyvä. En tiedä, mikä on katkerinta, olla huipulla, loukkaantua ja ei koskaan päästä ruumiin pettämisen takia omalle tietojen ja taitojen tasolle, vai romuna olo ja ei koskaan kehittyminen yli jonkun vamman rajaaman tason, tiedon, taidon, lahjojen puute yms. Sillä ei ole väliä, vaan se ratkaisee, miten paljon pystyy ratkomaan ongelmia ja kuinka hyväksi tulee. Sitä on työstettävä paljon, kaikki kilpailijatkin tekevät sen.
Sellaisen lainauksen olen nähnyt, ettei golf ole täydellisyyksien peli, vaan se voittaa, joka tekee vähiten virheitä. Kai se virheiden laatukin vaikuttaa.
Urheilupsykologi on ammattilainen, jonka työnkuvaan kuuluu keskittymis- tai minkä ikinä homman huomaaminen ja niiden korjaus tai sopivalle spesialistille ohjaaminen, jotta hommat saadaan kuntoon. Joka lajissa huipulle pääsemisessä pitää olla niin pitkälle jalostettu kaikki osa-alueet suorituksista, että avuksi tarvitaan monien alojen eksperttejä ja hirveä määrä tietoa. Siksi on hyvä käyttää ammattilaisapua ja ei taida olla montakaan ammattilaisurheilijaa ison rahan lajeissa, joista saa elannon, joka ei olisi saanut ammattilaisen antamaa henkistä valmennusta. Kun psykologi Pertti Virtanen valmensi mäkihypyn maajoukkuetta, tulostaso nousi muutamassa kuukaudessa. Mitä herkempi laji on kyseessä, sitä enemmän henkiset asiat merkitsevät ja sitä enemmän osaavasta valmentajasta on apua. Minusta frisbeegolf on tosi tarkkaa hommaa henkisellä puolella. Sitä todistaa viisinkertaisen maailmanmestarin lähes täydellinen vetäytyminen kilpailusta puttausblokin vuoksi. Se lienee ihan sama asia kuin kirjailijan tai säveltäjän kirjoitusblokki. On se karmeaa, jos elinkeino menee.
Blokki on korvien välissä ja jokaisella tuntuu olevan omat tapansa ratkoa niitä, mutta siinä voi kestää aikaa ja kaikille ei oma työstäminen onnistu. Siksi elämäntyönään päähommia tukeva keskimäärin 17-18 vuotta koulua käynyt ammattilainen (minimissään maisteri) lienee pätevämpi auttamaan kuin muut harrastelijat. Luulisi myös, että kokenut ammattilainen isommalla tietomäärällä, kokemuksella ja työkalupakilla saa isommalla mahiksella onnistuneita tuloksia aikaan kuin tavan tallaaja.
