Nokka alhaalla korkealle heittäminen

[MikkoS]

Niin mitenkä? Jos haluaa korkean lentoradan tai ylämäkeen ja silti pitää nokan alhaalla... Jotenki mun ajatusmaailmassa nää kaksi ei vielä oikein kohtaa. Viisaammat valistakaa.

[poimis]

Ensimmäinen kysymys on, mikä ihmeen tavoite on "pitää nokka alhaalla"? Jos tavoitteenasi on välttää 'laahaaminen', niin oleellista on että frisbeen yläreuna ei ole ylempäna kuin takareuna suhteessa lentorataan.

[Jaani]

En myös ymmärrä, miksi ihmeessä pitäisi heittää nokka alhaalla. Jotkut puttaa niin, mutta sitä ei pidä sekoittaa muihin heittoihin.

[jiiärrä]

Tarkentaisin ensimmäisen viestin kysymystä esittämällä lisäkysymyksen, mitä tarkalleen viestin kirjoittaja tarkoitti? Tarkoititko nokka alle kiekon nousukulman sen aikaa, kun kiekko nousee hyzer flipissä kiekon ollessa hyzerissä plus sen aikaa, kun kiekko nousee alkunousuvauhdin voittaessa maan vetovoiman+kiekon yläosan nousua vastustavan ilman vastuksen. Vai tarkoititko kohdetta lähimmän osan olevan alempana kuin takimmaisen osan? Kuinka korkea on korkea heitto sinulle?

Korkealle lentoradalle nokka alle perän heittämisellä on pari käyttötarkoitusta. Yksi on heittää esteen yli saaden kiekon kuitenkin putoamaan nopeammin kuin vaakalennossa, jottei iekko lennä ohi korin. Toinen tarkoitus on lisätä suoruutta ja pituutta maksimipituusheittoon. Joko radalla käytettävään tai maksimipituuskisaan. Ruuvatkaa pää takaisin ja paikatkaa ylimääräiset höyrynpäästöaukot laastarilla tämän jälkeen Vai pitäisikö sittenkin vetää vain yksinkertainen versio?

Kiekon lennon pituus=keskimääräinen nopeus kertaa lentoaika. Eli kilometriä per tunti kertaa tunti. Helpoimmin laskettuna sekunneissa. Kun maa pysäyttää kiekon, maa on suurin pituutta rajaava tekijä heittäjän tekniikkaa ja tehoakin isompi jarru, maata on vältettävä, jotta kiekon nopeus ei romahda ja lentoaika vähene. Kun maalla on vetovoima ja ilmalla vastus ja ne ovat kiihdyttäviä ja jarruttavia tekijöitä, niitä kannattaa pistää tappelemaan keskenään, jottei kiekko hidastuisi yhtä nopeasti kuin vaakaheitossa -keskiarvona. On totta, että kiekko hidastuu heiton alkuvaiheessa sitä nopeammin, mitä korkeammalle heitetään. Mitä korkeammalla kiekko on, sitä enemmän sillä on energiapotentiaalia. Jos vain sen energian saa kierrätettyä, eli valjastettua viemään kiekkoa eteen. Kun vetovoima kiihdyttää kiekkoa, olisi hyvä estää pystyssä alas putoaminen. Olisiko hyödyllistä saada kiekko syöksymään eteen ja alas yhtäaikaisesti tiputtamalla nokka perää alemmas kiekon lennon lakipisteestä eteenpäin?

Voisiko lentoaika kasvaa, kun heitetään korkealle? Voisiko yli noin 15 m korkeuteen heitettäessä päästä tuulisempaan paikkaan ratsastamaan tuulella (kiekon pohja näkyy takatuulille, joten kiekkoa työnnetään eteen, kuten purjetta)? Voisiko lennon keskiarvoisen nopeuden määrä olla ok ja mahdollinen laskeminen aluksi korkealle heitettäessä enemmän kuin korvattavissa lentoajan kasvulla? Jos kiekko syöksyy eteen, kiekko kiihdyttää lakipisteestä eteen päin ainakin aluksi. Syöksyn kulma määrää, voittaako vetovoima ilman vastuksen ja nopeammat kiekot kärsivät vähemmän ilman kitkasta kuin putterit ja muut hitaammat kiekot. Lentoaikaan vaikuttaa myös kiekon liitäminen ja kun nokka alas syöksytään jo alas ei kannata lisätä kiekon tippumisnopeutta turhaan. Siten kiekon pitäisi mielellään syöksyä niin nopeasti, että kiekko ei ala feidata vaaka-asennosta, jottei kiekko menetä nostetta ja putoa turhaan nopeammin alas. Se söisi lentoaikaa.

Vinkki: Maan vetovoima on aika hurja, kun tyhjiössä vapaassa pudotuksessa yhden sekunnin pudotuksen jälkeen kiekon nopeus nollasta aloittaen on jo melkein 10 metriä sekunnissa. Jos kiekko on niin korkealla, että vapaata pudotusta on kaksi sekuntia, oltaisiin jo noin 70 kilsaa tunnissa nopeudessa, eli aika kohtuullisessa vauhdissa. Siinä on paljon energiaa valjastettavaksi eteen suuntautuvaan heittoon. Jos vain saa kiekon nopeuen pysymään yli feidauksen alun. Jos kiekko lentää koko ajan lakipisteen jälkeen vaakana feidaamatta, kiekko putoaa hitaimmin per sama syöksykulma samalla kierroslukumäärällä.

Väitän että alas syöksyvä lento on kiekon liidon ja vetovoiman huomioiden pidempi kuin nokka ja perä samalla korkeudella lentävä lentorata. Kokeilkaapa heittää alamäkeen jatkuvasti laskevassa kulmassa, niin pituutta tulee enemmän kuin tasaisella. Jos onnistuu heittämään ylös nokka perää alempana, ei edes tarvitse tuulta, kun kiekko lentää vaakana enemmän kuin lopussa feidatessa. Tässä tulee vielä mutka matkaan jengan ja kiekon feidiominaisuuksien suhteen, eli pitää olla itselle sopiva kiekko. On kiekkoja, jolla jengarajoitteinen pelaaja, kuten minä voi heittää koko lennon matalana nokka ja perä samalla korkeudella ilman feidiä. Kiekko liitää maksimin vaakana ollessaan, mutta matka kärsii pienestä korkeudesta johtuen. Valitettavasti nykykiekoilla kyseessä on niin hidas kiekko ilman niin kovaa liitoa (Leopard), ettei keskiarvonopeus riitä viemään kiekkoa ennätyspituuksiin. Jos olisi jengaa enemmän pitää kiekko vaakana koko lennon yhtä matalalla heitolla, voisi käyttää nopeampia feidaavampia kiekkoja ja kasvattaa pituutta nopeamman kiekon suuremman keskiarvonpeuden myötä. Kun tekniikan parannus jengan lisäämiseksi ei ole helppoa, voi olla helpompi saada lisämittaa heittoon heittämällä korkeammalle nokka alas. Jos sen oppii. Ne jotka ovat saaneet jengat maksimiin, voivat myös lisätä pituutta vaihtamalla nopeampaan kiekkoon kuin mitä voivat matalalla vaakana heittäen pitää feidaamattomana, kun heittää ylös nokka alle perän.

Kun nopeimmat ja hyvällä liidolla varustetut kiekot vaativat jengaa enemmän kuin keskivertoheittäjällä on tarjolla, ratkaisu pituuden lisäykseen on s-kurvi, jolloin kiekko ei poikkea paljon vaaka-asennosta rajaten nosteen vähenemistä ja myöhäistäen lopun nopeaa putoamista, kun kiekko päätyy kovaan feidikulmaan myöhemmin. S-kurvissa myötäpäivään kallistuminen ei ole niin huono asia liidon menettämisen suhteen kuin voisi olettaa, kun kyseessä on samanaikaisesti syöksy melko paljon eteen päin ja samalla kiekon kiihdyttäminen, jolloin feidi myöhästyy ja lentoaika ei vähenekään niin paljon ja keskiarvonopeus on ok, kun lakipisteestä kiihdytetään nopeammin.

Selvää kuin muta vai mitä? Toki tämän asian voi esittää monimutkaisemminkin ja kaavoin. Olkaa hyvä vaan ne, joita se kiinnostaa. Epäilen vain, että vielä vaikeaselkoisemmaksi menee osalle lukijakuntaa, kun analyysi syistä ja seurauksista puuttuu. En usko, että tämäkään versio on yhtään helppolukuinen. Toisaalta kaavoissa saa asian typistettyä pieneen ja eleganttiin tilaan, mutta jujun ymmärtäminen menee lukijalle vaikeammaksi ilman analyysiä. En tainnut mennä ihan niin pitkälle kuin voisi mennä. Lyhyyden takia

Mä en saa nokkaa alas kovin korkeissa heitoissa millään ja puttereilla saan jostain syystä helpoimmin nokkaa alas. Ehkä mun lyhyillä sormilla ei ole vääntömomenttia alas niin paljon leveämpisiipisillä kiekoilla. Eli asia selkiää vasta voimia kasvattamalla. Yksi kikka on ranteen painaminen niin alas kuin se menee. Kun ranteen luut nostavat kättä käden siirtyessä taakse taittuneesta normaaliasentoon mennessä, kannattaa kääntää käsi aktiivisesti lihasvoimalla oikealle perusasennosta ja painaa ranne alas vasta sitten. tällöin luut eivät estä käden painumista niin alas kuin mahdollista. Kyseessä on sairaan lyhyt aika, jolloin pitää tehdä sikana muitakin asioita samanaikaisesti, eli vaikeusaste on tähtitieteellinen. Eli en ole hyvä tässä. Pysätätkö ranteen äkkijyrkästi ja puristatko kiekkoa, jotta se pyörähtää peukalon ja etusormen välillä tehokkaammin? Kuulemma se auttaa nokan pudotukseen. Minulla ei oikein ole taitoa/ajoitusta jarruttaa rannetta ja kärsin jengan puutteesta. Suurnopeuskameralla kuvaten täysvoimaheitoissa kiekko irtoaa peukalon alta, kun peukalo on kello kolmessa tai parhaimmillaan puoli neljässä, jos kiekon nokka on kello 12. Olen kuullut väitteitä, että pitkillä heittäjillä irtoamiskohta on jossain puoli kuudessa. Se toisi paljon jengaa lisää ja kai lisää nopeutta kiekkoon.

[MikkoS]

öööh... LP;EL (liian pitkä, en lukenut) vai mitenkä se meni ei vaan, töissä ei oo koskaan liian kiire olla lukematta näitä. mutta joo, kiva fysiikantunti, tuleeks tästä läksyä, tai pistarit huomenna?

niin, varmaankin luulen itseni tarkoittaneen sitä että kiekko lähtee korkealle eli yläviistoon muttei sit kuitenkaan sakkaa. eli tasaisella lentoaikaa lisää kun kiekko matkaa korkeammalla? tai sitten just jyrkkään ylämäkeen (Keinukallion #3) ilman että kiekko menettää kovin dramaattisesti vauhtiaan. siis mahdollisuuksien rajoissa, tottakai ylämäkeen on lyhyempi heitto kuin tasamaalla saati alamäkeen.

tuo "suhteessa lentorataan" on tietysti varmaankin avain. eli helpotetaanpa kysymystä, miten saa pidettyä nokan alhaalla ylipäätään?

[MikkoS]

niin ja ehkä käännän tuon nokka alhaalla suoraan englannista "nose down" eikö sielläkin enemmänkin tarkoiteta sitä että se on nose upin vastakohta eikä niinkään että varsinaisesti nokka perää alempana?

joo en varmaan tajua mitään, kiva et joku koittaa ees selittää

[saleee]

Nokka pysyy helpommin alhaalla, kun veto lähtee riittävän ylhäältä. Eli tasamaalla about rinnan korkeudelta ja ylämäkeen heitettäessä varmaan vähän matalammalta. Jos veto lähtee rinnan korkeudelta, niin heitto tuntuu ainakin itselleni aika luonnottomalta, jos nokan saa vielä tuosssakin pystyyn.

[poimis]

Mikko, joo oleellisempaa on välttää noseup (jos siis haluat pituutta heittoon; toki nosarillekin on käyttönsä muualla).

Mitä Jannen selitykseen tulee, lennon loppuvaiheen kuvauksesi tekee järkeä. Ongelma on vain siinä, että jos heität nokka alhaalla, se rajoittaa lennon alkuvaiheessa korkeuden keräämistä niin paljon, ettei kannata. Ideaali ratkaisu (pituuden kannalta) olisi ensin kerätä korkeutta nokka hieman ylhäällä tai suorassa linjassa -suhteessa lentorataan- ja sen jälkeen syöksyä alas nokka alhaalla siten, että maan vetovoima peittoaa kiekon halun feidata.
Käytännössä tällainen heitto on iso annukka - eureka!, eikö pituuskisoissa heitetä isoja annukoita - mutta sen toteuttaminen taasen golfväylällä ei useinkaan ole mahdollista.

Parempi siis keskittyä pitämään kiekon linja samana kuin sen lentorata. Vedon lähtökorkeuden sijaan tärkeintä on seurata ranteen työskentelyä. Rannemuljautuksella kiekon saa nosariksi, ihan sama mistä veto on lähtenyt. Toisaalta, jos tarkoitus on heittää ylämäkeen, vedon on lähdettävä alhaalta joka tapauksessa

[jiiärrä]

Nokka ja perä samalla korkeudella tehtävissä heitoissa tasamaalla kannattaa yrittää heittää kiekkoa samalla korkeudella maasta koko ajan, eli tarkistaa ennen heittoa, mille korkeudelle vie taakse vedon ja tarkistaa myös irrotuksen korkeus. kunnon pukkaus vasemmalla jalalla takaa eteen ristiaskeleen jälkeen ennen oikean jalan osumista maahan vikalla askeleella auttaa viemään painopisteen eteen, jolloin ei ole kallellaan taakse rintakehä taivasta kohden suunnattuna. Jos ei meinaa luonnistua alkuun, kannattaa lyhentää vikaa askelta, jos ei onnistu, kannattaa rauhoittua ja keskittyä rentouteen alitehoilla hitailla askeleilla ensin ja kun sujuu lisää vauhtia pikkuhiljaa. Ja jos ei vieläkään auta, niin pieni niiaus eteen lantiosta.

Sami vuoden 2000 jälkeen jokainen pituusheiton maailmanennätys on heitetty niin, että kiekko alkaa hyssessä ja kääntää yli korkealla anhyzeriksi. Kiekko nousee nokka perän alapuolellakin niin kauan kuin kiekko on hyssessä. Siksi pitää käytää korkeissa heitoissa riittävän alivakaata kiekkoa, jonka saa kääntymään antsaksi myös korkeassa heitossa. Siksi kaksi pisintä virallista heittoa on tehty Inovan nopeuden 9 ja 7 kiekoilla. Toki vahva Avery Jenkins on harjoituksissa pistänyt 5m yli ME tuloksen hieman kulutetulla kippaavalla nopeuden 12 kiekolla. Siis hänelle kippaavalla, ei ihan joka jantterilla käännä edes sisäänajettu Destroyer yli edes matalalla heitolla ilman OAT hämminkiä.