dppedro kirjoitti:Olin jotenkin siinä käsityksessä että 100m on yleinen ensimmäinen "seinä"
Blake Takkunen näistä eri pituisista 'seinistä' täällä:
Blake Takkunen kirjoitti:1) Expect plateaus in your golf distance. You will hit plateaus and generally break through them as each concept “clicks.” If you linger for an extended period of time at one of the intermediary plateaus, chances are there is something wrong with your throw on the fundamental level. These are most commonly linked to nose angle, failure to utilize leg power, lack of a good follow through, etc. The plateaus are approximately as follows: ~240', ~280', ~320', ~370'. While disc technology is slowly pushing these plateaus out farther, the spreads have remained relatively similar over the past few years.
Muutenkin hyvä artikkeli.
Huomaan heti putterin irrotessa kädestä, että "aha, tuonneko olinkin menossa" - roberd
Jaani kirjoitti:Olin jotenkin siinä käsityksessä että 100m on yleinen ensimmäinen "seinä" mutta kai tätäkin voi verrata golfiin jossa kaikki eivät tuohon 220 metriin pääse millään, vaikka kuinka harjoittelevat.
Itse en heittänyt eka kaudella yhtään 100m siivua tasaisella tyynessä. Kädellä voi viskata vain niin kauas vaikka olis kuinka vahva... Väittäsin, että käsiviskauksen maksimit on useimmille 100m pinnassa ellei sit ole ihan friikissä lihaskunnossa.
Toisella kaudella kun on tajunnut keskivartalonkäytöstä jotain ja käden toimimisesta rentona ruoskana vasta lopussa kädellä kiihdyttäen 100m rajaa saa rikottua pellolla varmasti, golf kierroksilla ahtailla väylillä vain isolla tuurilla. Ennätys on yhden massiivisen tuuriheiton myötä nyt 130m golf kierroksella(liki täydellinen suht matala annukka keveällä destroyerillä missä lätty palasi linjalle lopussa, suora heitto ja juuri sopivasti tuulta), mutta tuollainen heitto onnistuu ehkä 1/200 yrityksellä Tuoreilla voimilla ja vain oikeassa tuulessa.
Paljon mulla auttoi toi keskivartalon mukaanottaminen. Toinen asia mikä klikkas oli puttereilla draivaaminen ja sitä kautta tekniikan saaminen parempaan kuosiin(vähempi oattia, ranne ei kippaa yli, puhtaampi veto).
Jaani kirjoitti:Olin jotenkin siinä käsityksessä että 100m on yleinen ensimmäinen "seinä" mutta kai tätäkin voi verrata golfiin jossa kaikki eivät tuohon 220 metriin pääse millään, vaikka kuinka harjoittelevat.
Jotenkin on lainattu puihin, koska mitään tällaista en kirjoittanut. Itse väittäisin, että ainakin ennen vanhaan seinä oli 100 mutta nykykiekoilla se on ehkä 115 metriä. Omaa seinää onnistuin murtamaan ihan vain fysiikkatreenillä, jolla tulee lisää voimaa ja liikkuvuutta ja sitten jonkin verran pituutta.
Sitten rupesi tulemaan speed 11 -kiekkoja, niin sitä voimaa sai käyttää enemmän ja enemmän, mikä tietty hajottaa vähän teknistä sulavuutta, mutta mielestäni uudet kiekot sallivat enemmän runnomistakin. Siksipä suosittelen heittelemään eaglea ja teebirdia, jottei pituudet liikaa hämää oman tason todellista tilaa. Siinä missä Bossia voin huoletta heittää 145-150m, tyssää Eagle jossain 125-130 metrissä melkein aina. Mutta Eaglepä ei anna niin paljon virheitä anteeksi. Kehittää tekniikkaa enemmän.
Jaani kirjoitti:
Jotenkin on lainattu puihin, koska mitään tällaista en kirjoittanut.
Lainaus nappi tekee jotain erikoista. dppedron tekstiä kyllä lainasin, mutta en tajua mistä sinä tuonne tulit mukaan.
En kyllä tiedä lentääkö noi isojen nopeuksien kiekot sen pitemmälle aloittelijalla. Liitohan niissä tuntuu olevan olematon ja nopeutta tarvii helvetisti ennen kuin kiekko toimii(tm).
manux kirjoitti:Lainaus nappi tekee jotain erikoista. dppedron tekstiä kyllä lainasin, mutta en tajua mistä sinä tuonne tulit mukaan.
En kyllä tiedä lentääkö noi isojen nopeuksien kiekot sen pitemmälle aloittelijalla. Liitohan niissä tuntuu olevan olematon ja nopeutta tarvii helvetisti ennen kuin kiekko toimii(tm).
Itsellä ainakin nopeat kiekot eivät toimineet ollenkaan, ei vaan riitä käsi niihin. Nopein kiekko millä heittelen rundeilla on Leopard ja välillä tulee harjoiteltua kulutetulla PD:llä.
allekirjoitan tuon kanssa. Eikö se juuri ole yksi perus aloittelijavirhe että olettaa speed 13 = pitkälle. Ja sit se kiekko lähtee zeniittiin ja putoo 50m päässä jyrkkänä hyserinä.
Itellä vasta nyt tänä kolmantena kesänä alkaa löytyä kädestä nopeutta riittävästi heittää esim. tota dd2sta (vaikken nyt varmasti vieläkään saa siitä täyttä lentoa irti, joku max 115m menee rangella.)
Putteridraivien puolesta liputan minäkin, ahkerasti kesän läpi treenaaminen on kyllä putsannut tekniikkaa. Plus että suora ja minimaalisesti feidaava heitto on radallakin hyvä täsmäase jos en tarvitse pituutta jotain 70m enempää.
Huomaan heti putterin irrotessa kädestä, että "aha, tuonneko olinkin menossa" - roberd
Juu heittämällä muutaman kierroksen pelkällä putterilla, oppii kyllä draivistaan paljon.
Nuo nopeat draiverit tuppaa olemaan hiljaa heitettynä kaikki törkeen ylivakaita, joten eihän ne niin mihinkään liidä. Nopeusluokat voikin ajatella kiekon nopeuden sijaan siten, että miten paljon potkua tarvii olla heitossa, jotta kiekon saa lentämään valmistajan ilmoittamalla tavalla.
Onpas taas kertynyt mielenkiintoista tekstiä ja paljon.
Otan tuohon "kiekko ja nopeus" juttuun hieman eri lähestymistavan ja sanon että ehkä yksi asia missä on menty mönkään on tuo "yleistäminen". Ehkä parhaiten huomasin tämän kun omalle emännälle alkoi heittämistä opettamaan (ihan kuin muka jotain osaisin). Tuli jotenkin huomattua, samaten kuin muita heittäjiä katsomalla, miten paljon näkyy heittämisessä se mitä ko. henkilö on tehnyt elämässään aiemmin. Minä jääkiekkoa, pesäpalloa ja itsepuolustustakin harrastaneena jotenkin automaattisesti opin heittämään "kovaa" (siis muutamalla sadalla heitolla ja hieman videoita katsomalla), mutta ilman spinniä ja tekniikkaa, jolloin juurikin nopeammat (ja usein ylivakaammat) kiekot tuovat lisää sekä pituutta että tarkkuutta. Kun taas sellaiset joiden fysiikka ei tuollaiseen "kädellä" tms. heittämiseen ole valmis saavat aikaiseksi sen 50 metrin vasemmalle kääntymisen. Siksi mielestäni onkin positiivista että varsin moni tällä palstalla keskusteleva osaa verrata edes hieman tasaisuutta luoviin kiekkoihin, toki nuokin ovat niin erilaisia että suora vertailu on mahdotonta. Suhteessa Takkuseen & co. joiden ajatus tuntuu olevan tuo "kaikki on samanlaisia jo lähtökohdiltaan".
Kai tän vois kiteyttää vähän samalla tyylillä kuin Backley suomalaista keihäänheittoa miettiessä, että liikaan niihin Rädyn "lisää voimaa" oppeihin nojataan, kun hän heitti pitkälle ihan pelkällä tekniikalla (tai jotain about tuohon suuntaan selitteli). Valitettava tosiasia kun on että sitä keppiäkin heittää voimalla vain määrän X ja toinen tekniikalla määrän Y, jonka jälkeen loppu saavutettavissa oleva on sitten pakko ammentaa sieltä toisesta ämpäristä, ennemmin tulisikin osata ehkä alkuun miettiä kumpaan "ämpäriin" kuuluu, eli heittääkö sen mitan voimalla vai tekniikalla, jonka jälkeen sitä olisi sitten mahdollista kehittää niitä heikkouksia. Nyt kun tämä keskustelu on varsin "saman suuntaista". Vaikka esimerkkinä toi etu askelen pituus, jos nyt joku oikeasti pystyy noin etukumarassa heittämään kaikki hettonsa ja uskaltaa suomen märillä lehdillä ja tiillä juntata itsensä johonkin 45 asteen kulmaan siitä tukijalasta ja pysyy ehjänä, kiekko lentää ja on tyytyväinen niin mikä jottei.
Jotenkin vain itselle kuulostaa jo perusteiltaan terveemmältä tilanne jossa se jalan lipeäminen lyhyellä etuaskeleella (tai sen pituutta korostamatta) pelastaa sen heittäjän. Tämä siis kumpaakaan tekniikkaa tai niistä puhuvia mitenkään dissaamatta, tarkoituksena ei ollut päätyä kummankaan puolelle vaan tuli vaan mieleen tuossa männäviikolla itselle tapahtuneet tilanteet... Sitä ilmastonmuutosta odotellessa.
Eilen julkaistussa uudessa Discraft Pro Clinicissä Dion Arlyn laittaa lusikkansa meidän "koska kädellä kiihdytetään" soppaan: http://www.youtube.com/watch?v=bMC6OYzb3oY
Tälle kaudelle tuskin enää draivia rempataan, mutta laitan vinkkinne visuun talteen kevättä odottamaan. Sen tiedän ainakin jo että käännän katseen pois kohteesta ihan liian aikaisin ja liian pitkäksi aikaa.
Huomaan heti putterin irrotessa kädestä, että "aha, tuonneko olinkin menossa" - roberd
moro. foret ei ollu lainkaan hullumpia. niissä voima suuntautu paljon paremmin eteenpäin/matalalle kuin bäkkäreissä. jos ois ollu hieman kauempana takana se kamera niin vois paremmin kommentoida...joo ja se ristiaskel meni foressa ainakin mun mielestä väärältä puolelta:) mut kuten sanottu jo aiemmin, voi sitä noinkin heittää. hyviä treenejä vaan
Mikko selvästi bongas jonkun kivan berberin ennen heittoa. Vois rupee vääntelee naamaa Mr.Bean tyyliin ja tuijottaa silmiin takana, samalla kun toinen heittää. Oisko se hyvä psyykkaus?
kiitos palautteesta. eikö JR avannutkaan sanaista Pandoran arkkuaan? vielä ainakaan...
tuossahan on aluksi putteria ja midaria käytössä, ja vikat bäkkärit ylipitkällä juoksulla täysiä repäisyjä, ihan vaan nähdäkseni että hajooko tekniikka kun polkasee kaasun pohjaan. enimmillään johonki ihan vähän päälle 100m on nuo vikat. foret lähtee kyllä suht luotettavasti. (vaikka yksi sukeltaakin pian oikealle, mut se onkin super ylivakaa C-PD). mulle noi ristiaskeleet toimii loogisemmin tuolta puolelta, sama kun rystyllä, astun takaa koska olen seuraavaksi kääntymässä päinvastaiseen suuntaan = isompi vieteri?
Huomaan heti putterin irrotessa kädestä, että "aha, tuonneko olinkin menossa" - roberd
Ei se fore ihan noin mene, mutta saat tietenkin heittää niin, jos tuntuu paremmalta. Se on harvinaisempaa käyttää ristiaskelta takaa, eikä foren vieteri toimi samalla logiikalla kuin bäkkärin. Sä et saa foressa vetoa yhtään pidemmältä käyttäen jalkoja toisin. Bäkkärissä on tuo taittuva nivel kyynärpää, jonka avulla voit saada vedon tehtyä taaempaa jalkojen käydessä takaa ristiin. Foren kohdalla se tarkoittaa vain isompaa kauhaisua oikelta. Koska käsi ei niinpäin taitu, ei voi tehdä pitkää suoraa vetoa. Foressa vedon "pituus" ei ole se pointti.
Yksi asia normiheitoista olisi paikallaan korjata:
Sä ryntäät kiekon mukaan koko kropalla, eli käsi tee itsenäistä työtä tarpeeksi. Tarkoitan sitä, että se vieteri ei toimi, koska kaikki osat liikkuu samaan aikaan yhtä nopeasti. Tämä taas johtuu siitä, että nostat vasemman jalan maasta ihan liian aikaisin. Sulla ei ole siis tukea (kiekko lähtee arvaamattomasti), eikä sun kroppa voi "lingota" kiekkoa äkisti irti, koska kroppa vain jatkaa perässä. Ajattele katapulttia, joka pysäthyy lakipisteessään, silloin se linkoaa kovimmin. Jos liike vain jatkuu tasaisena, mitään ei tapahdu.
Osittain tämän jalka-asian vuoksi sun painopiste on liian edessä ja paino tulee liikaa polvelle, minkä takia koko asento menee vähän kasaan. Näin ei tule voimakasta linkoa. Mitä ryhdikkäämpi asento, sitä nopeammin sun keskivartalo toimii.
Kertaus: Pidä vasenta jalkaa pidempään maassa, eli lisää takapainoa. Kiinnitä huomiota ryhtiin. Kun kylki on tehnyt heittoliikkeensä aarimilleen, seuraa takajalka perässä astuen hallitústi yli. Tasapaino on tärkeä.
Toi foreaskel on kyllä aika mielenkiintonen juttu. Aika moni, minä mukaanlukien, oppii sen luontaisesti tuolta takaa. Muutin kuitenkin oman askelluksen toisinpäin Villen ohjeiden mukaan ja voisin väittää, että etenkin forehysse (joka on se ehkä hyödyllisin heitto forella) onnistuu nyt ihan erilailla. Myös upsiin sai ehkä pikkusen lisää potkua askeltamalla edestä. Niin isoa eroa ei kuitenkaan mielestäni ole, ettei voisi askeltaa kummalta puolen tahansa.
Sen tiedän ainakin jo että käännän katseen pois kohteesta ihan liian aikaisin ja liian pitkäksi aikaa.
PM 
vielä ainakaan...